Incoachin valmentajatiimistä löytyy monia pitkän linjan esports-ammattilaisia, ja yksi heistä on pian liikuntatieteen maisteriksi valmistuva Perttu Leppä, joka on vuoden 2019 syksystä lähtien toiminut e-urheiluorganisaatio KOVAn performance coachina.
Leppä valmensi edellisvuonna neljää eri ryhmää, ja jokaisen ryhmän valmentaminen oli erilaista. Osa ryhmistä, kuten HYRIAn koulutuskeskuksen kaksi ryhmää, tavoitteli menestystä Educational Masters -koulusarjassa, kun taas osa ryhmistä halusi keskittyä enemmän yhdessä pelaamiseen ja hauskanpitoon.
– Valmentaminen riippuu ryhmän tavoitteista. Jos tarkoituksena on enemmän pitää hauskaa, niin päätavoite on että kaikki otetaan messiin ja että jokaisella olisi mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia, Leppä kuvailee.
Tutustu valmennuksiin täällä.
– Tavoitteellisimmissa ryhmissä keskitytään pelaamiseen vähän eri tavalla, katsotaan mitä voisi tehdä eri tavalla ja paremmin, ja esimerkiksi HYRIAn porukalla on tehty viikoittain samanlaista hyvinvointikaaviota jota pidän yllä myös KOVAn CS-jengillä, Leppä jatkaa.
Lepän valmennuksiin osallistuvat ovat noin 15 vuotiaita tai hieman vanhempia, ja valmennukset ovat osa heidän opiskelujaan. Lepän mukaan valmennettavia ei ole tarvinnut erikseen motivoida, vaan jokaisella on ollut tavoitteesta riippumatta halu kehittyä ja oppia asioita, joilla parantaa omaa pelaamistaan.
– Toki Leppävaaran jengin kanssa meillä oli aamutunnit, ja kun kahdeksalta aamulta mennään pelaamaan CS niin se ei aina ollut mitään kommunikaation riemujuhlaa, Leppä nauraa.
Valmennuksissa keskitytään paljon myös pelin ulkopuolisiin asioihin, ja keinoihin, joilla pelisuoritusta voi parantaa huomioimalla eri asioita normaalissa arjessa. Tärkeimmiksi asioiksi Leppä nostaa unen, taukojen ja ergonomian merkityksen.
– Tavoitteena on saada pelaajat tekemään fiksuja ratkaisuja siellä arjessa, että ei esimerkiksi mennä nukkumaan aamu viideltä ja herätä kolmen tunnin päästä kouluun.
Pelaajat - ja opiskelijat - viettävät paljon aikaa istuen pöydän ääressä, joten tuleva liikuntatieteiden maisteri muistuttaa valmennettaviaan myös pitämään taukoja, sillä tauottamalla myös pelit kulkevat paremmin.
– Toinen tärkeä nosto on Olli Haatajan ja Lauri Leinosen E-urheilijan käsikirjasta, jossa sanotaan ergonomiaan liittyen että paras asento on aina se seuraava. Sitä mä painotan paljon, ja myös sitä, että pitäkää taukoja pelaamisesta eikä vain jonota jatkuvasti uuteen peliin, Leppä tiivistää.
Leppä pyrkii valmennuksessaan siihen, että pelaajilla on opit ja työkalut siihen, kuinka he voivat kehittyä pelissä myös itsenäisesti ilman häntä. Hän muistuttaa, että treenata voi yksinkin, eikä se vaadi aina joukkuetta ja valmentajaa ympärille. Yksi hyvä tapa oppia uusia asioita pelistä on seurata mitä maailman parhaat pelaajat tekevät.
– Yksin voi tehdä samoja asioita joita ammattilaispelaajat tekevät. Esimerkiksi ensimmäisen tunnin katsoo mitä pro-pelaajat tekevät, seuraavat pari tuntia pelaa esimerkiksi deathmatchia tai muuta, sen jälkeen pitää ruokatauon, pelaa vähän lisää ja sen jälkeen käyttää vielä aikaa siihen, että katsoo mitä niissä peleissä oikein tapahtui ja mitä voisi tehdä eri tavalla, Leppä kertoo esimerkin.
– Muistutan aina valmennettavia siitä, ettei pyörää tarvitse lähteä keksimään uudestaan, vaan kannattaa katsoa miten heitä paremmat pelaajat tekevät asiat ja ottaa siitä mallia ja sen jälkeen lyödä omia nyansseja sekaan.
Vaikka suuri osa lähtee Incoahcin valmennuksiin tavoitteenaan kehittyä pelaajina, on Leppä huomannut, että opiskelijat hyötyvät valmennuksista muillakin tavoin.
– Pelaamisen tuominen osaksi normaalia opiskelua on fiksu tapa tuoda samanhenkisiä ihmisiä kasaan, ja esimerkiksi HYRIAn opiskelijat sanoivat keväällä loppupalaverissa, että he tuskin ilman valmennusta olisivat tavanneet toisiaan, sillä he opiskelivat eri aloja. Nyt heistä tuli valmennuksen myötä hyviä kavereita keskenään, ja pitävät varmasti yhteyttä koulun jälkeenkin, Leppä iloitsee.
